Monimutkainen elämän tilanne

Puolen vuoden aikan on tapahtunut kaikenlaista. Myös aika järkyttäviä muutoksia ja mitä ne on. 

Puoli vuotta sitten heinäkuussa olin 2,5 kuukautta osastolla vaikean sekamuotoisen psykoosi piirteillä ja enkä meinannut päästä hevillä pois. Olin pakko lähetteellä ja parantumisesta ei näkynnyt melkein ollenkaan. Haluan kiittää henkilö kuntaa, jotka auttoi minut hetkeksi raiteille.

No osaston jälkeen kolme viikkoa meni hyvin ja sitten alkoi todellinen ala mäki. Ex puolison kanssa erottiin eli 7 vuoden suhde kankkulan metsään ja lapsi sijoitettiin toiseen paikaan väliaikaisesti

Järkytyin niin paljon, että päädyin ambulanssi kyydillä sairaalaan. Samalla rikoin puhelimen raivokkaalla tempauksella ja aloin samalla myös vihata yhteiskuntaan. Itse en nähnyt, että olisin ollut huonossa kunnossa ollenkaan. Kaikki asiat menetti hyvän pohjan ja minä olin aivan hämmentynyt tilanteesta.

Siinä rytäkässä aloin etsimään asuntoa ja löysinkin. Samalla itken ja hakkasin päätä seinään, koska olin aivan sekaisin näistä suurista muutoksista. No muutto oli kuukauden päästä ja olin aivan helpottunut kun pääsin omaan asuntoon. En oikeen jaksanut monien syiden takia olla ex puolison nurkissa. Kuukauden ku jouduin odottamaan muuttoa niin oli aivan helvettiä sanon mä.

No muutto onnistui ja siitä myös alkoi päiväsairaala, josta tuli lisää ongelmia. Kaikki oli aluksi hyvää, mutta ennen muuttoa olin kolme päivää osastolla eli ihan turha reissu. Monta kertaa olen joutunut ambulanssi kyydillä sairaalaan. Ihan sairaan kova meno on ollut,

No päiväsairaala myöskin järjesti minulle osasto lipun eli pakko lähetteellä sairaalaan hoitoon ja jouduin menemään ambulanssi kyydillä. Meinaisin alkaa raivota, mutta en tehnyt sitä koska en halua eristyksiin. Aloin miettimään kovasti miksi tapahtuu minulle näin ja mitä oikein olen tehnyt. No olin siellä neljää päivää säiliössä ja minut sen jälkeen todettiin terveeksi.

Ainoa miinus on se, että minua ei uskota vaan luulaan valehtelevaksi ämmäksi ja siksi ne miettii et menisin tuettu asumisen yksikköön missö on tehokkaamat apukeinot. Miksi näin, mutta joudun tyytymään kuitenkin tästä suunnitelmasta, jotta pääsiisin kesäään menessä lapsen kanssa asumaan. Mä olen nyt yhteiskunnan kuninkaalisen hullu. MInä olen siis kuninkaallinen. Aika raskas syksy ja kevät on. Toivottavasti tämä kääntyy parhaimpaa päin.

Rakkaudella Saara Romanev