Kurkistus Suomen historiaan

 SAARA MERIKIVI 

Miksi 1860-lukua voidaan kutsua käänteentekeväksi vuosikymmeneksi Suomen historiassa 

Suomessa oli 1860 aikoina oli koko historian suuri nälkä vuodet, jotka oli toistaiseksi rauhanajoista isoimmat koko Länsi-Eurooppaan verrattuna. Vain lyhemmissäkin vuosissa 1866-1868, jonka aikoina aikoinakin kansaa kohtaan kuoli 270 000 ihmistä alle kahdesta sadasta miljoonasta, mutta 150 000 niin kutsutut ylimääräiset nälkään, mutta myös nälän aiheuttamiin kulkutauteihin. 

Pahemmat vuodet oli 1868, jonka seurauksena kuoli jopa 137 720, joka taasen oli 8 prosenttia. Sillä näillä nälkä kriisien vuosina pääsee jopa suurempien osuuteen, jonka tiedetään tuhoisampana, kuin koskaan nälkäkriisien aikana muualla maissa. 

Nälkävuosien syntyminen on elintarvikevajaus, viljan hinnannousu, nälkämellakat, omaisuusrikoksien lisääntyminen, mutta myös suoranaisesti nälkään aiheuttamien kuolemien lisääntynyt, kuljeskelun sekä kerjuullisesti yleistyminen, mutta myös nälänhädän aiheuttamiin kulkutauteihin, joka määrällisesti sekä kohdistuvienkin kasvamisen pelolla. 

Vuoden 1860 luvulla nälkäkriisien aiheuttamat mellakat oli noudatettava yleistä mallia, jonka seurauksena yleistä ulkopuolista mallien aiheuttamien yleistä vajausta ravinnonkin saatavuudessa. Se taasen nosti ruokien hintoja, joka vaikeutti köyhempien tilannetta, mutta se taasen aiheutti työttömyyttä. 

Seurauksena köyhä kansa lähteekin vaeltamaan keskittymällä hätäaputyömäille ja ravinnonjakokeskuksiin. Myös yleistyy taudit, vaeltava väen mukana, joka levittää muualle. Kuolleisuus painaa samalla, minkä seurauksena se aiheuttaa lisääntyväänkin vaelteluun ja tällaista kaavaa Suomi noudatti. 

Nälän synty mekanismi 

1800 luvun alussa Suomalaisen rahvaan ravintotaloudessa olikin keskeisin osa ei viljantuotanto, joka oli keskeisin osa. Oliko silloin Raamattu kyseessä, joka oli sananmukaisesti kyseessä jokapäiväisemmästä leivästä. Sen lisäksi kasvatettiin juurikasveja, herneitä, mutta myös papuja. Peruna oli vasta yleistymässä sekä maitotuotteita käytettiin. Lihaa nautittiin silloin tällöin, sekä kalaa. Nälänhädän synty oli juuri viljatuotteiden takia, koska satoa ei aina syntynyt. Yleisimmät viljatuotteet olivat ruis- ja ohra, mutta myös vähäsen kauraa sekä vehnää. Kaikki ruokahuolto siis oli vilja tuotteissa kiinni, vaikka olisi vilja korvikkeita, jotka olivat olki ja vehka. Myös petulla oli suurin merkitys ruokahuollossa. 

Miksi juuri 1860 luvulla koetin nälänhätää niin sadot tuhoutuivat kokonaan ja myös ohrasta jäi vajaaksi sekä muutkin kasvit kärsivä. Alueilla oli merkittäviä eroja. 

Kuopion läänissä arvioitiin ruissadon olleen keskimäärin 22 % normaalista. Ohraa tuli 23 % ja kauraa vain 15 % tavallisesta. Oulun läänissä vastaavat osuudet olivat 25 %, 38 % ja 16 % ja Mikkelin läänissä 45 %, 33 % ja 22 %. 

https://www.