SAARA MERIKIVI 

Miksi juuri eurooppalaiset valtiot tekivät löytöretkiä? 

Historiaa, kun katsookin, niin ristiretket olikin euroopassakin hyvin merkittäväkin ilmiö, joissa saatiikin ennen näkemättömiä   muutoksia sekä Euroopassa, mutta myös lähi- idässä.  Maailmankarttaan saatiikin myös muutoksia niin kuin kirjaimellisesti, mutta myös kuvainnolisestikkin. Maailman historiassa mullistikin koko ihmiskunnassa. 

Niin kuin, Kristoffer Kolumbuksen Amerikan ”löytäminen” vuonna 1492, muut löytöretket sekä niitä seurannut Euroopan ekspansio aloittivat tapahtumasarjan, joka vaikutti kaikkien mantereiden kansojen kohtaloihin ja liitti ne osaksi yhtenäistä maailmankulttuuria ja taloutta.115 Löytöretket olivat aikanaan ristiretkiäkin huomattavasti laajempi ilmiö erityisesti seurauksiltaan 

Teknisellisesti edistysaskelia historissa liittyikin meren suunnistus sekä paikanninmäärityksen,  mutta myös toisaalta tekniikaltaan parempia aluksien rakentamiseenkin.  Kompassi otettiin käyttöön 1200 luvulla arabien välityksellä kiinalaisilta. 

Myös siihen vaikutti uudet kartat, jotka olivat kehittyneempiä, kuin vanhat. 1440 luvullakin otettiin siis Euroopassa käyttöön uusikin alustyyppi, kolmimastoinen karavelli, jotka olikin aiempien aluksien verrattuna merikelpoinen, mutta myös kevyempi, joka mahdollisti merenkulun tuntemattomien vesilläkin. 

Mitä myös  teknillisesti otettiin huomioon merenkulussa oli taloudelliset, mutta myös henkisetkin edistysaskeleet, jotka siis tapahtuikin  Euoroopassa keskiajalla. Myös nousevakin kapitalismi, joka vaikuttikin merkittävästi kaupankäynnin muotoja, mutta myös laajuutta. Eikä voitu kehittää kaukoputkia ilman pankin tai luottolaitoksen olemassaolossa.  

Myös Euroopan väestönkasvu edesauttoi löytöretkien tekemistä, sillä paikka paikoin esiintyi jo ylikansoitusta, 

Keskeisempia seuraukset olikin löytöretkissä kolumbuksen retkien jälkeenkin, jonka seurauksesta asutusta alkoikin levitä myös Länsi- Intian saaristojen  kautta Amerikan mantereille asti.  

Ensimmäinen siirtokunta perustettiin Panaman kannaksessa vuonna 1508, jonka seurauksesta  kahden suuren mantereenkin kulttuurit, tsteekkien, mutta myös inkojen sekä valloitukset, sekä Amerikan alkuperäiskanosjenkin joidenka seurauksesta väkilukukin romahti.  

Rajottamattomuuksien portit markkinoille aukes Amerikan löytämisenkin takia eurooppalaisten erillaisille kauppatuotteille, jotka kiihdyttivät tekniikankin kehitystä, mutta myös varallisuutta kaikissa tai no lähes kaikissa Euroopan maissa.  On sentään muistettava ekspansion kääntöpuolikin.  

 Eurooppalaisten epäoikeudenmukainen toiminta muuttui tuhoisaksi ja turmiolliseksi alkuperäisasukkaille, kun kehityksen olisi pitänyt olla edullinen kaikille. Euroopan ekspansiota seurasi ulkoeurooppalaisten kansojen alistaminen, orjuuttaminen ja murhaaminen. 

Erityisenkin tärkeää on löytöretkissä seuranneissa ilmiöissä eurooppalaisenkien olikin ajatuksien ei valkoisten, mutta myös väestön vähempiarvoisuuksista. Vaikka ilmiölläki on myös kauaskantoisetkin seuraukset, esimerkiksi  alkuperäiskansojen tuhoamiselle, mutta orjuuttamisella, joka katsottiin olevankin suorakin yhteys natsien 1900 luvulla, jonka seurauksesta toteuttamalla tuhoamispolitiikkaankin. 

Kolumbuksen retkiä seurasi hyvin kielteinen kehitys johon kuuluu muun muassa kolonialismi, orjakauppa, rasismi, kansojen tuhoaminen sekä valloitettujen alueiden luonnonvarojen laajamittainen riitaista 

Sen seurauksesta Amerikan alkuperäisväestöt haluaakin muistaa kolumbuksen retkiä heti ihmiskunnankin historia onkin suurimmakseen kansanmurhaa. 

Uusia kaupunkeja syntyi kaupan solmukohtiin, erityisesti Pohjois-Italiassa ja Alankomaissa, joissa oli tuottoisaa maataloutta. Maatalouden tuottavuuden lisääntyminen ja kaupunkien kasvu tukivat toisiaan. Väestö lisääntyi alueilla, joissa maatalous oli tuottavaa, ja 5 kaupunkien väkiluku puolestaan kasvoi, kun maaseudulta muutettiin kaupunkeihin. Lisäksi kasvavat kaupungit tarjosivat jatkuvasti kasvavat markkinat maataloustuotteille. 

Tuo esiin Euroopan asukasluvultaan isoimpien kaupunkien asemassa tapahtuneet muutokset 

Kun mentiin varhaiskeskiajan ajalle niin kaupunkeja oli liian vähän ja oli kooltaan pieniä . Samalla rooman hajotessa ja kaupungeista suurimmakseltaan autioitunut kokonaan, mutta silti osa säilyikin, esimerkiksi kirkolliseset keskukset, joillakan ole merkitystä varhaiskeskijalle ,mutta ei myöskään kaupallista tarkoitusta. 

Samalla islamilaisten satamakaupungit hiipuivat hyökkäyksien vähennyttyessä välimerin kauppatilanteen takia ja taasen sisämaassa käytiin jatkuvasti sodassa, joka teki liikkumisesta sekä kaupankäynnin vaarallisemmaksi. 

Myös kansantalous olikin tiukilla eli rahaa onkon kokoajan vähemmän. Euroopassa käytiin monia mylleryksiä ja sen myötä väkiluku pieneni, koska köyhyydet ja levottomuudet sekän kulkutauditkin lisäsivät enemmän kuolleisuutta. 

 Olojen rauhoituttua sydänkeskiajalla (noin 1000 - 1300-luvuilla) talous ja väestönkasvu kääntyivät jälleen nousuun. 

Italian kaupungit säilyivät elinvoimaisina varhaiskeskiajalla, vaikka nekin olivat kärsineet ja kutistuneet. Italian kaupunkien kasvu alkoi rannikkokaupungeista, sillä Välimeren kaupan lisääntyminen hyödytti ennen kaikkea Venetsiaa, Genovaa ja Pisaa. Pohjois-Italian kaupungit puolestaan hyötyivät siitä, että niistä oli meriyhteydet etelään ja jokiyhteydet pohjoiseen, sillä vesikuljetukset olivat huomattavasti halvempia kuin maakuljetukset. Pohjois-Italian kaupunkeihin kehittyi myös omaa tuotantoa. Pellava-ja vilkankaat valmistettiinkin Firenzessä ja Sitten taasen Venetsiassa valmistettiin aseita, myös lasitavaroita. 

Siihen aikaan kaupungeiden ja maaseutu olikin vuorovaikutukseltaan tiivimpää. 

Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus oli tiivistä. Maataloustuotteita vaihdettiin paitsi toisiin maataloustuotteisiin myös teollisuustuotteisiin ja palveluihin, mutta sen lisäksi myös teollisuustuotteiden ja palveluiden välille kehittyi keskinäistä vaihtoa. 

Miksi Euroopassa väestö alkoi kasvaa 1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla? 

1700 luvulla kasvoikin isommat satamakaupungit, valtioiden pääkaupungit, myös suuret kaupungit, koska kauppojen lisääntymisellä olikin erityisen tärkeää rakentaa kauppareittienkin varallekin sekä lastauspaikoilla eli satamat oli oiva kasvaa ja laajentua sen avulla. Kaukokaupan kehitys vaikuttikin eri kaupungeissa, varsinkin vaikutti  Atlanista välimerien voimakas kasvaminen.  

Myös kaupunkien kehityksessä vaikutti kansallisvaltioiden muodostuminen sekä vahvankin merkantilismisen talouspolitiikan keskusvallan harjoittamana. Kun väkiluku lisääntyikin niin maaseudulta siirtyivät kaupunkeihin. Sen myötä Euroopassa murentui feodalismin, mutta samalla kasvoikin kansallisvaltioita. Aatelisto menetti valtansa kuninkaille läänityksien purkaantumisen takia. Sen avulla monessakin eri maissa siirryttiinkin kuninkaiden itsevaltiuden aikoihin. Näiden kahden maan kehityksessä edeltä kävijöiden, esimerkiksi Ranska, joka olikin Euroopan rikkain maan 1600 luvun puolella, mutta myös Pariisi olikin suurin maa Euroopassa. Siinä maassa väkiluku kasvoikin 1500- luvusta 1600 luvulta 200 000 asukkaasta puoleen miljoonaan. Vaikka muidenkin valtioidenkin pääkaupunkeineen kasvoivatkin samalla keskitettäisiin valtion hallinto sekä saatiin valtakunnalle sotaväkeä. 

Sen myötä hallitsijat ottikin hallinnan talouselämästä, minkä takia monet itsenäiset valtiot joutuvat tottumaan uuteen valtio muotoon. Sillä oli niin merkittävä muutos taloupoltiikissa, koska sen avulla valtio- ohjasikin samalla teollisuutta, mutta myös yksityiskohtaisilla määräyksillä sekä säännöksillä. 

Sen avulla myös rajoitettiin tuontia, mutta taasen suosittiin, esimerkiksi suojatulleja korottamalla korkeasti.   Merkantilismin ohjaus suosi tiettyjä kaupunkeja ja rajoitti toisten kehitystä sekä hidasti maiden välisen kaupan kehittymistä. Puhdasoppisimmin taloudellista nationalismia sovellettiin Ranskassa.   

Taasen samalla kehittyessä merenkulku – ja laivarakennuksientekniikka sen takia Eurooppalaiset lähtikin löytöretkille valtamerienkin taakse. 

Vuonna 1490 luvulla portugalilaiset löysivätkin meritien Intiaan, kun samalla Venetsia menetti asemansa mauste kauppojen keskukset sen takia Lissabonille. Lissaboni samalla luvulla kasvoikin melkein satatunteen asukas määrään. 

1490 luvulla tehtiin suurin havainto, joka mullisti maailman. Kolumbus lähti vaellus retkelle ja siinä samalla löytyikin vahingossa Amerikka. Vaikka Euroopassa lisääntyikin kaukoliikenteen kauppa, niin siltikin Euroopassa kaupan käynti säilyi, joka olikin todella tärkeää sekä arvoltaan, mutta maan tieteellisesti.   Samalla, kun kaupungit kasvoivat niin, samalla kasvoi tarve elintarvikkeista, mutta myös vilja, puu, viini, suola, mutta myös metallit sekä kankaat, joidenka ylellisyystavaroiden tärkeimmiksi kauppatavaroiksi. Erittäin tärkeimmät painopisteet muuttuikin kaupankäynnissä  siirtymällä Välimereltä Atlantin rannikoille. Loppujen lopuksi kasvavimmista kaupoista hyötyikin eniten, Alankomaat, Englanti, mutta myös PohjoisRanska. 

1600 luvulla nousi taasen Alankomaat ykkös maaksi kaupankäynneissä ja miksi näin kävi niin, esimerkiksi Alankomaissa ei säädelty kaupankäyntiä eli sen ansioista sälyikin kaupunkien varakkaimilta kauppiailta valta-asema.  Myöskin maatalous on tuottavampia. Sehän on siis taloudessa tärkein toiminnallisesti alueellisesti, mutta myös kaupankäynneissä lisääntymisessä, jolla vahvasti merkityksellistä. 

Europaassa kumminkin kaupan vahvempien keskuksien roolikin siirtyivätkin vuorotellen Alankoimaiden toisselle puolelle, esimerkiksi Brugge, sen jälkeen Antwerpen, mutta myös 160 luvullakin Amstredam. 

Uusi metropoli oli aina suurempi kuin edeltäjänsä: Brügge oli suurimmillaan 35 000 asukkaan (1500-luvun lopulla), Antwerpen 90 000 asukkaan (1550luvulla) ja Amsterdam jopa 200 000 asukkaan (1600-luvun lopulla) kaupunki. Amsterdamin kehitys oli todella nopeaa, sillä 1550-luvulla se oli vain yksi Alankomaiden 30 000 asukkaan kaupungeista ja sata vuotta myöhemmin jo Euroopan neljänneksi suurin kaupunki. 

Sen myötä kasvoikin väkiluku, oli maan sisäisesti, mutta myös muuttoliikkeiden ansioista. Miksi kaupungin nousu Euroopan johtavaksi kauppa- ja pankkikaupungiksi johtuikin osaksi siitä, että Antwerpenin pankkiireja ja kauppiaita siirtyi sinne espanjalaisten valloitettua Antwerpenin.   

Sitten noustaan vuoteen 1700 luvulle ja silloin tärkeämmäksi satamakaupungeista nousikin  Bordeux, joka olikin kasvanut satamakin tulojen ansioista siirtomaankauppana, mutta ei kuulunut isoimpien kaupunkien joukkoon, koska oli vain satamakaupunki. 

Taasen maailmantaloudenkin keskus siirtyikin 1700 luvulla Amsterdamista lontooseen  ensimmäiseen maailmansotaan asti. Euroopan nopeimpia kasvavia maita oli Lontoo, koska sielä oli 40 000 asukasta, mutta sata vuotta myöhemminkin oli 200 000 ja sen jälkeen olikin 1700 luvulla asukkaita oli peräti 600 000. Vaikka oli monia kehittyneitä satamakaupunkeja, niin kumminkin Englanti vei paikan taloudellisessa keskuksissa, mutta jo 1500 luvusta lähtien Lontoollakin oli silloin täydellinen monopoli verrattuna Englannin vientiin, mutta myös tuontiin sekä hyvinkin laajalti sekä erikoistuneempia satamalaitoksissa. Se myötä Lontoo kasvoikin kovaa vauhtia, myös toi samalla toi varallisuutta. 

 Kun Lontoosta tuli myös Englannin hallinnollinen keskus, sen varallisuus ja asukasmäärä kasvoivat voimakkaasti.  Suurien kaupunkien määrä kasvoi nopeasti, sillä Euroopassa oli 1500-luvulla 8, 1600-luvulla 12 ja 1700-luvulla 17 yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Kaupungin kasvu suurkaupungiksi yleensä katkaisi kehityksen sen lähikaupungeissa. Asukasluvultaan Euroopan selvästi suurimmat kaupungit 1700-luvun lopussa olivat Lontoo (870 000), Pariisi (lähes 600 000) ja Napoli (400 000). Noin 200 000 asukkaan kaupunkeja olivat Wien, Amsterdam ja Lissabon. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa olivat myös Dublin, Madrid, Rooma ja Berliini yli 150 000 asukkaallaan.  Kauppakaupunkien kasvu ja kukoistus eivät kuitenkaan merkinneet kaupungistumisen voimakasta etenemistä. Kaupunkiväestön määrä kasvoi suunnilleen samassa suhteessa kuin koko väestö. Kaupunkiväestön osuus koko väestöstä pysyi koko 1700-luvun ajan Euroopassa 10 - 15 prosentin tasolla.