Elämän suunta

 Oletko koskaan miettinyt, että miksi on moni todella hukassa elämäntilanteesta ja eikä tiedä, miten päin ja se heijastuu sen kautta lapsiin sekä nuoriin. Minun teoriassa nuoret ja lapset voivat huonosti juuri, sen takia, koska niille ei annetta tarpeeksi turvaa omalla elämän polulla.

Voisiko nuoret oikeesti voida paremmin, jos vanhemmat hakisi omiin ongelmiinsa toisilta läheisiltä tai sottaisi jonnekkin, jotta lapset voisivat paremmin. Olen ollut vapaa-ajalla lenkkeillessä ja koulun porteilla huomannut, että moni lapsi sekä nuori tarvitsisi enemmän huomioita, jotta ne voisivat tuntea turvaansa ja uskaltaisi olla niiden rajoissa. Vaikka tää kuulostaa hullullta, mutta luotan teihin. Välitäb teistä ja omissa rajoissa haluan auttaa kaiken ikäisiä, koska moni elämän kiireiden takia huomaa tätä asiaa. Teen krkolla vapaaehtois työötä senioirin toiminassa, mutta haluisin laajentaa sen lapsiin ja nuoriin. Niissä palaa tulevaisuuden alku, mutta myös raskaan työntekijätkin on tulevaisuus, koska ne pyörittää tätä yhteiskunnan pilareita.

Mä uskon, että pian kaikki alkaa miettimään omaa suuntaansa ja sen kautta rakentaa tulevaisuutta. Uskokaa pois kaikki järjestyy. Myös kirkoista ja seurakunnista voisi löytää hyvän tuen ja elämän suunnan. Ei tarvitse uskoa, jotta menisit seurakuntaa. Kaikille on avoinet ovet ja sen kautta voisi myös rakentaa omaa identiteettiä.

Lapset ja nuoret oikeasti pelkää kuolemaansa ja vanhempiensa kuolemaansa tai jonkun erittäin rakkaan puolesta. Noin 7-8 vuotiiat etsivät myös kuoleman turvaansa ja niillä puuttuu elämän turva, jotta ne ei pelkäisi niin paljon ja se heijastuu koko loppu elämänsä. SIksi kannattaa omat ennakko käsityksensä pois ja alkaa rakentaa lapsellensa turva satamaa ja raamtussa on oma pointtinsa tähän ja se on taivaan lauselmalla. Rakentaa turvaa taivaan turvin, vaikka ei uskoisi. MInun tyttäreni paljasti minulle, että pelkää kuolemaansa ja äidin kuolemee varsinkin ja häntä se ahdistaa. Niin aloin rakentaa hänen kanssaan turvasataman ja hän nykyään puhuu siittä, kuinka raamattu on hänelle pelastus. Me siis keskustelimme, että on olemassa taivas , jonka kuoleman jälkeen menee sinne lähemmäisten luokse ja sielä koko perhe odottaa sinun, kun sun aika on oikea. Niin hän alkoi lukemaan raamattua omasta tahdostaan, kun sai raamatun koulusta niin siitä lähtien hän hakee pelottivissa kysymyksissä raamatusta apuja.

Hän haluaa päästä kirkossa käymään ja me lupauduimme miettimään. Taasen busiissa tai ratikassa lapsi porukka noin 8-9. vuotiaat kanssa puhuivat että mitä kuoleman jälkeen on ja se todella paljon pelottaa heitä. Niin vanhemmat miettikää, miten saisitte tämän peon pois tai saa pelkää, mutta pitää tuntea turvaa ja rakkautta niin se ei heijastu koko loppu elämän, esim mnuakin vaivaa se pelko ja siksi ymmärrän. tytärtäni ja siksi kannattaa uskonnista huolimatta rakentaa lapsille turvaansa. Ei siis tarvitse uskoa, mutta turvasataman rakentamisen iloja. 

Ja keskittyä siihen lapsen muihinkin pelkoihin. Seurata lasta. Moni sanoo, että tuntee lapsensa, mutta tunteeko oikeasti. Onjko saanut lapsen ydin kärjen, jota hän oikeasti pohtii ilman lapsen sanomia. Eli kuunnelkaa lasta syvemmin ja seuratkaa hänen tekemisiään, ilman että puututte siihen. Ja pysähtykää rauhallisillella paikalla ja kysykää häneltä johdatelkaa niiHIN KYSYMYKSIIN VASTAUKSEN, nykyään lapsen kanssa ei puhuta syvemmin, koska on niin kiirettÄ, ELI PYSÄHTYKÄÄ OIKEASTI JA ETSIKÄÄ ITSEKIN SYVEMMN OMIIN KYSYMYKSIIN VASTAUKSEN, MITÄ SYNTYY, ESIM KIRJOITTAKAA PAPERILLE OMIA TUNTEMUKSIA.

Rakkaudella Ssaara Merikivi