Keijun siipiin se koskee ja elämä on hauras kuin lasi

Perjantai 28.2.2020 klo 11:40 - rakkaudella saara


Nyt viime syksystä lähtien on ollut vaikeaa aikaa. Kasvatti setä nukkui pois syövän uuvuttamana ja äitini meinas lähteä myös taivaisiin sairauskohtauksen takia. Ei ollut lähellä, kun olisi nukkunut pois. Niin silloin tajusin, että elämä on kuin lasi joka menee pienestä iskusta pirstaleiksi. 

No nyt olen tehnyt kaksi reissua Helsinkiin jotta mieleni piristyisi. On ollut hauskoja reissuja, mutta sen jälkeen olen ollut aika uupunut.  Ja myös olen antanut lehti haasteen ja se on antanut lisää voimaa kaikkeen.  

Koskaan ei tiedä koska kaikki tää loppuu, mutta en ole masentunut. Olen vaan herkistynyt kaikkien tapahtumien jälkeen. Kun mua sattuu niin puolisoni lohduttaa minua. Kun olen väsynyt kaikkeen niin puolisoni yrittää auttaa siinä asiassa. 

ggewdZxT022j9mARxMfBA2.jpg


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini